Karjalaiset isovanhempani muuttivat Suurniemeen 1950-luvun alussa. Tuohon aikaan Suurniementie oli kapea ja keväisin vaikeakulkuinen, joten loppumatkan muuttokuorma kulki hevoskyydillä. Sähköjäkään tilalta ei ollut, toisin kun isoisän uuden rajan taakse jääneessä synnyinkodissa Viipurin maalaiskunnassa. Nykymittapuulla nuoripari vietti lapsineen oikeaa pioneerielämää! Teidän heikon kunnon takia kaupassa ja kyläilemässä käytiinkin vastarannalla Karjalohjalla, jonne souti joutuisasti tyynellä kelillä. Tilalla harjoitettiin maanviljelyä sekä kotieläintaloutta ja talviaikaan metsistä kaadettiin tukkeja, jotka tuotiin metsästä uittorantaan hevosen vetämänä. Jäiden lähdettyä tukit uitettiin järvenselkää pitkin sahalle Lohjalle, Hiidensalmen sahalle.

 

Suurniemen ensimmäinen vuokramökki valmistui juhannuksen alla vuonna 1968 täydentämään toimintaan. Mökki sai ensimmäisiksi vieraikseen nelihenkisen ryhmän Japanista. Seurue oli vuokrannut mökin Lomarenkaan kautta ja matkusti Helsinkiin junalla Vladivostokista asti. Rautatieasemalta matka jatkui taksilla ja Suurniemessä joukkoa oli vastaanottamassa kielitaidoton isoisäni. Karjalaisen luonteenlaatunsa ansiosta ulkomaiset vieraat eivät kuitenkaan olleet isoisälleni koskaan ongelma ja muun muassa saunanlämmitystä opetettiin esimerkin ja elekielen voimalla.