Karjalaiset isovanhempani muuttivat Suurniemeen 1950-luvun alussa. Tuohon aikaan Suurniementie oli kapea ja keväisin vaikeakulkuinen, joten loppumatkan muuttokuorma kulki hevoskyydillä. Sähköjäkään tilalta ei ollut, toisin kun isoisän uuden rajan taakse jääneessä synnyinkodissa, Viipurin maalaiskunnassa. Nykymittapuulla nuoripari vietti lapsineen oikeaa pioneerielämää! Teidän heikon kunnon takia kaupassa ja kyläilemässä käytiinkin vastarannalla Karjalohjalla, jonne souti joutuisasti tyynellä kelillä. Tilalla harjoitettiin maanviljelyä sekä kotieläintaloutta ja talviaikaan metsistä kaadettiin tukkeja, jotka tuotiin metsästä uittorantaan hevosen vetämänä. Jäiden lähdettyä tukit uitettiin järvenselkää pitkin Lohjalle, Hiidensalmen sahalle.

 

The farms first rental cottage was finished around Midnight Summer in 1986 and its first visitors were a group of four from Japan. The group had rented the cottage via Lomarengas and traveled to the capital city, Helsinki all the way from Vladivostok! From Helsinki they continued their trip via taxi. In Suurniemi the group was welcomed by my grandfather who had no language skills whatsoever, however due to his Karelian nature the tourests were never a problem to him. For example, he taught them how to prepare a sauna via practical examples and body language.